Sadepisaroita taivaalta

Pienet suuret pisarat

Taivas tummenee. 

Puiden latvat taipuvat. 

Tuuli nousee.

Syksyn keltaiset lehdet lentävät ja liitävät tuulen mukana saapuvan sateen merkkinä. Lämmin kupillinen teetä kädessäni katselen ikkunasta ulos silmieni edessä muuttuvaa maisemaa. 

Tip... Tip... 

Ensimmäiset pienet pisarat putoilevat taivaalta.

Tip... Tip...Tip...

Pienet pisarat muuttuvat suuremmiksi pisaroiksi.

Tip.Tip.Tip.Tip.

Salaman välähdys valaisee tummuneen taivaan. Kuuluu jyrähdys, kun taivaan portit aukeavat.

Sade yltyy. 

Edessäni avautuva maisema täyttyy vesisateella, jonka ääni kuohuu kuin koski.  Piha täyttyy suurista lammikoista, joiden pinnasta pienet ja suuret sadepisarat pompahtelevat muodostaen tasaisia renkaita.

Sade lakkaa yhtä nopeasti kuin alkoikin. Tummat pilvet väistyvät ja taivas kirkastuu.

Jossain kaukaisuudessa jyrähtää ukkonen.

Syksyn tuulia

Havaintoja luonnosta

Syyskuu on jo puolessa välissä. Aurinko jaksaa vielä paistaa lämpimästi taivaalta. Aurinkoisten päivien sekaan on mahtunut myös sadetta ja kovaa tuulta.

Yöt ovat olleet viileitä ja aamut sumuisia.

Yöllä pilvettömän taivaan aikaan tähtitaivas ja kuutamo loistavat kirkkaina. Revontulet ovat olleet näkyvissä pitkin maata.

Muuttolinnut alkavat pikku hiljaa kerääntyä suuriksi laumoiksi puiduille pelloille odottamaan lentoaan etelän lämpöön. Tummat naakat touhuavat oljenkeltaisilla pelloilla luoden kauniin värikontrastin.

Puut ovat alkaneet vaihtaa väriään syksyn keltaiseen ja punaiseen väriloistoon. Tippuneet lehdet leijailevat syksyn tuulien mukana. Pihlajat ovat täynnä marjoja.

Sienet kasvavat metsässä, oravat keräävät käpyjä. Metsässä lenkkeillessä hirvikärpäset kiipeilevät vaatteita pitkin.

Suomen syksy on parhaimmillaan juuri nyt.

Esittelyssä syysloman kirjastolainat

Kesä alkaa olla taputeltu tältä vuodelta ja alamme siirtyä kohti syksyä. Olen viime aikoina lukenut paksuja kirjoja, joten tämän kertaisella kirjastovierailulla halusin valita itselleni kevyempää lukemista ja ohuempia teoksia.

Tällä kertaa kirjastolainojen pikaesittelyssä on kolme erilaista teosta, jotka valitsin kirjan paksuuden perusteella.

Pikaesittelyihin olen kirjoittanut pienet esittelytekstit kirjojen takakansien perusteella. 

Pikaesittelyssä syysloman kirjastolainat

1. Surulla on sulkapeite / Max Porter

Max Porterin Surulla on sulkapeite on todella ohut kirja, jonka uskon saavani luettua yhdeltä istumalta. Takakannen mukaan kyseessä on tarina kahdesta pojasta, joiden äiti on kuollut eikä isästä ole heille apua surun käsittelyyn. Yllättäen perheen oven takaa kuuluu koputus ja heille saapuu vierailija variksen muodossa.

Odotan mielenkiinnolla, millainen tarina näin ohueen kirjaan on saatu mahdutettua. Ajatus variksesta surun muodossa tuntuu kiehtovalta ja tuo väistämättä mieleen Edgar Allan Poen The Raven- nimisen runon.

2. Vierashuone / Helen Garner

Helen Garnerin Vierashuone kertoo tarinan kahdesta ystävästä, Helenistä ja Nicolasta. Nicola on syöpäsairas, jolle Helen tarjoaa vierashuoneensa vuodetta lepopaikaksi syöpähoitojen ajaksi. Kirja kertoo tarinan kahdesta ystävyksestä syöpätaistelun keskellä. Takakannessa mainitaan teoksen olevan palkittu ja kriitikoiden ylistämä.

Tarinan asettelu vaikutti mielenkiintoiselta, joten valitsin tämän kirjan mukaani. Saa nähdä, vuodatanko kirjaa lukiessani kyyneleitä.

3. 117 kirjettä / Péter Gárdos

Péter Gárdosin 117 kirjettä kertoo unkarilaisesta 25- vuotiaasta Miklosesta, joka on lähetetty Ruotsiin toipumaan selviydyttyään hengissä Belsenin keskitysleiriltä. Ruotsissa hänellä todetaan tappava keuhkotauti ja lääkäri antaa hänelle vain kuusi kuukautta elinaikaa. Tästä huolimatta hän aikoo löytää itselleen vaimon ja laatii 117 rakkauskirjettä tavoittaakseen kaikki Ruotsissa sodan jäljiltä toipuvat unkarilaisnaiset.

Kirjan kansikuva ja kirjan nimi kiinnittivät ensimmäisenä huomioni. Takakannen kuvaus tarinan juonesta varmisti haluni lukea tämä kirja lomani aikana. 

Loppusanat

Lukemisen lisäksi syysloma menee mukavasti lenkkeillessä. Syksy on ihanaa ulkoilun aikaa, kun aurinko ei porota enää täydellä teholla vaan lämpötila on juuri sopiva eikä maassa ole vielä lunta. Ikävintä syksyssä ovat ehdottomasti hirvikärpäset, joita metsässä lenkillä ollessa napsahtelee tasaiseen tahtiin lenkkeilijän vaatteisiin. 

Lenkkeilyn ohella aion tutkiskella potentiaalisia kanttarellipaikkoja. Pakkaseen mahtuisi talvea varten muutama pussillinen itse kerättyjä kanttarelleja, joista voi valmistaa maukasta ruokaa piristykseksi talven pimeisiin iltoihin.

Näillä sanoilla toivotan ihanaa syksyn jatkoa!