Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne; päivän odotettu lukuhetki on jälleen koittanut ja pitelet käsissäsi entuudestaan tuntematonta kirjaa. Sormesi syyhyävät päästä kääntelemään sen sivuja.
Pyhität lukuhetken ja poistat ympäriltäsi kaikki häiriön aiheuttajat uppoutuaksesi uuden tarinan syövereihin. Avaat kirjan, luet muutaman sivun ja kurtistat kulmiasi.
"Mikä ihme tämä kirja oikein on?", ajattelet ja laitat hämmentyneenä kirjan syrjään.
Kuulostaako tutulta?
Joskus kirjan kaunis kansikuva tai takakannessa oleva kuvailu voivat nostattaa odotuksia lukukokemuksen suhteen liian korkealle. Lukuhetken aikana kirjan todellinen luonne tulee esiin, jolloin kirjan tarina voikin osoittautua aivan erilaiseksi kuin, mitä mielessä on etukäteen tullut kuviteltua.
Tällä kertaa halusinkin kirjoittaa kahdesta kirjasta, jotka ovat aiheuttaneet minulle lukunautinnon sijaan hämmästystä ja kummastusta. Odotukset kirjoja kohtaan eivät täyttyneet.
Nämä kirjat menivät yli ymmärrykseni.
1. Surulla on sulkapeite / Max Porter
Kirjan juoni: Kirja kertoo isästä ja kahdesta pojasta, jotka ovat juuri menettäneet äitinsä. Suru on valtava ja perheen kotiovella käy läheisiä esittämässä surunvalittelunsa leskelle. Ovelta kuuluu jälleen koputus, mutta tällä kertaa vieras tuleekin variksen muodossa.
Kirjassa tapahtumia kuvataan isän, variksen ja äitinsä menettäneiden poikien näkökulmasta.
Odotukset kirjasta: Surulla on sulkapeite kuulosti kirjan nimenä mielenkiintoiselta, ja ajatus surun saapumisesta variksen muodossa kiehtovalta. Aloin miettiä, millainen tarina näin pieneen kirjaan on saatu mahdutettua. Odotukset olivat korkealla, kun mietin, että tämähän voisi olla Edgar Allan Poen Korppi- nimisen runon vertainen nerokas tarina.
Lukukokemus: Jo parin sivun jälkeen iski pettymys sekä ihmetys. Kirjan kieli on mielestäni varsin rumaa eikä sitä ollut mukavaa lukea. Päinvastoin, tunsin jopa lukemisen tuskaa.
Ajoittain tuntui, että kirjailija oli vain lätkinyt sanoja toinen toisensa perään vailla minkäänlaista yhtymäkohtaa. Ehkä tarkoituksena oli luoda tunnelmaa valtavasta surusta ja kaipauksesta, jolloin ajatukset voivat hyppiä milloin minnekin, eikä mistään konkreettisesta saa otetta.
Tarinan juoni jäi itselleni myös hämärän peittoon. Oliko varis vain metafora surusta vai muuttuiko poikien isä varikseksi? Jatkoin sinnikkäästi lukemista, mutta tipuin vain enemmän ja enemmän kärryiltä. En millään saanut kiinni, mitä kirjailija on teoksellaan halunnut kertoa.
2. Tyttö joka muuttui lasiksi / Ali Shaw
Kirjan juoni: Midas Crook on intohimoisesti valokuvaukseen suhtautuva nuori mies. Eräänä joulukuisena päivänä hän kulkee valonsäteiden perässä vangitakseen ne kameransa valokuviin. Kuvia ottaessaan hän törmää metsässä kainalosauvan kanssa kulkevaan nuoreen naiseen nimeltä Ida. Idalla on kannettavanaan synkkä salaisuus; hän on muuttumassa hitaasti lasiksi.
Ida etsii erakkoa nimeltä Henry Fuwa, joka voisi kertoa lisää tyttöä odottavasta muodonmuutoksesta. Midas ja Ida ystävystyvät, ja lopulta rakastuvat toisiinsa. Ajan käydessä vähiin ja Idan muodonmuutoksen edetessä, Midas haluaa löytää keinon estää tytön lopullinen muutos lasiksi.
Odotukset kirjasta: Kirjan takakannen kuvaus tarinasta ei antanut paljoakaan vihiä, millainen kirja on kyseessä, joten minkäänlaisia odotuksia kirjaa kohtaan ei ollut. Ihastuin sen sijaan kirjan kansikuvan kauneuteen. Se oli riittävä syy ottaa kirja mukaani kirjastosta ja tutustua siihen tarkemmin.
Lukukokemus: Tiesin jo heti ensimmäisen kappaleen luettuani ettei tämä kirja ole minua varten. Olet varmasti huomannut, että jotkut kirjat antavat ensimmäisten sivujen aikana onton lukukokemuksen, mutta muuttuvat paremmiksi tarinan edetessä. Ajattelin, että Tyttö joka muuttui lasiksi olisi juuri tällainen kirja, ja että lukukokemus paranisi hahmojen sekä itse tarinan tullessa lukijalle tutummaksi.
Tämän kirjan parissa näin ei kuitenkaan käynyt. Tarina eteni tuskastuttavan hitaasti, ja sekoitti reaalimaailmaa sekä maagisia elementtejä keskenään. Lukiessani ajatukseni harhailivat muualle, kun mietin onko tämä kirja fantasiaa vai realismia. Pidän fantasiakirjallisuudesta, mutta tämän kirjan maagiset elementit eivät olleet riittävän maagisia.
🍃
Vaikka luen paljon kirjoja, olen välttynyt suuremmilta pettymyksiltä luetun suhteen. Joskus käsiin kuitenkin tarttuu sellaisia kirjoja, jotka aiheuttavat lukunautinnon sijaan hämmennystä, sekä pientä turhautumista omasta ymmärtämättömyydestä luettua kirjaa kohtaan.
Tässä on kaksi sellaista kirjaa.
