Sayaka Murata: Lähikaupan nainen - Muistoja konbini- lähikaupasta

Tämän kirjan löysin suureksi ilokseni kirjagramin kautta. 

Sayaka Muratan Lähikaupan nainen herätti iloisen keltaisella kansikuvallaan huomioni, kun selasin kirjagramin loputonta kuvien virtaa. Myyjän nimikyltillä varusteltu kansikuva ja iloinen "Irasshaimase!"- tervehdys herättivät mielenkiintoni, joten päätin tarttua tähän kirjaan ja tutustua lähikaupan naisen tarinaan.  

Lähikauppa, konbini, on tulvillaan ääniä. Ovikello kilahtelee asiakkaiden astuessa sisään, kovaäänisistä kantautuu uutuustuotteita mainostavien julkkisten ääniä, myyjien tervehdykset soivat kuorossa, korkokengät kopisevat lattiaa vasten, viivakoodeja lukevat skannerit piippaavat. Kaikki nuo elementit sekoittuvat keskenään muodostaen "konbinin äänen", joka hyväilee tärykalvojani loputtomiin.

 

Japanin matkoillani vierailen konbinissa päivittäin. Joskus jopa useamman kerran yhden päivän aikana. Kirjaa lukiessa mieleeni muistuivat elävästi kaikki konbinin äänet. 

Muistan konbinin ovesta sisään astuessa kuuluvan ovikellon iloisen pimputuksen. Myyjien huudahtamat tai kaiuttimista kuuluvat "Irasshaimase!"- tervetulotoivotukset. Ahtaat hyllyvälit sekä hyllyt täynnä mitä herkullisemman näköisiä ruokia ja juomia.

Muistan konbinin asiakkaat. Salkut kädessä ja siistit puvut päällä kulkevat salarymanit. Yhdenmukaisissa koulupuvuissa kulkevat opiskelijat. Täydellisessä meikissä ja hiukset siististi kammattuina kulkevat naiset. Ulkomailta saapuneet turistit.

Muistan konbinissa vallitsevan järjestelmällisyyden. Siisteissä jonoissa omaa vuoroaan odottavat asiakkaat. Lattiassa olevat merkit, jotka kertovat asiakkaille, mistä suunnasta jonotus alkaa ja mille kassalle kyseisestä jonosta voi mennä. 

Muistan konbinin kassalla maksuvaiheessa tapahtuvan käteisen käytön. Siniset, muoviset kipot, joihin käteinen lasketaan. Myyjät, jotka ottavat kipoissa olevat rahat ja laittavat siihen takaisin vaihtorahan sekä ostoksista saadun kuitin. Kohteliaan kumarruksen.   

Kuinka yhden kirjan lukeminen voikaan tuoda niin elävästi muistoja mieleen!  

🍃

Mikä kirja tuo sinulle muistoja mieleen?

Albumijulkaisu, jota keväältä eniten odotan

Ghost julkaisee uuden albuminsa huhtikuussa

Yksi suurimmista suosikkibändeistäni, ruotsalainen Ghost, julkaisee kuudennen studioalbuminsa 25.4.2025. Albumi kantaa nimeä Skeletá. Uuden albumin julkaisun myötä ja vuoden 2025 maailmankiertueen käynnistyessä bändin uusi keulahahmo, Papa V Perpetua, näkee päivänvalon.

Ghostin tuleva maailmankiertue nähdään myös Suomessa. Bändi esiintyy Tampereen Nokia Arenalla 20.5. eli noin kuukausi Skeletá- albumin julkaisun jälkeen. Keikka on loppuunmyyty.

Ihanaa päästä kuuntelemaan uutta musiikkia! Bändin edelliset albumit, vuonna 2022 julkaistun Imperan ja vuonna 2018 julkaistun Prequellen, olen kuunnellut jo moneen kertaan puhki. 

Voin jo sieluni silmin kuvitella, kuinka Skeletán julkaisupäivänä kipitän lähimpään levykauppaan ostamaan albumin itselleni. Kotiin palattuani ihastelen upouutta albumia käsissäni, tutkin sen sisällä olevaa pientä vihkosta ja luen uusien kappaleiden sanoituksia. Suljen puhelimen, kaadan itselleni lasillisen punaviiniä ja laitan levyn soimaan. Kuuntelen sitä silmät kiinni nautiskellen, okkultisen rockin sulosointujen raikuessa ja täyttäessä kotini jokaisen nurkan.

Vielä pitää kuitenkin hetki jaksaa odottaa uuden albumin julkaisua.

Laitan alle Ghostin tulevalta Skeletá- albumilta julkaistun Satanized- nimisen kappaleen musiikkivideon. Videon lopussa on lyhyt kurkistus Papa V Perpetuan ja bändin jäsenten, jotka tunnetaan nimellä "Nameless Ghouls", uusiin esiintymisasuihin.

Kuuntele ja nauti!

Asioita, joista olen kiitollinen...

Kirjoitin syksyllä blogiini kirjoituksen, jossa listasin yhden viikon ajalta pieniä arjen iloja. Tuota kirjoitusta oli mukavaa kirjoittaa, koska se herätti kiinnittämään huomiota omaan ympäristöön, piristi mieltä ja antoi aihetta iloon. Pienet, iloiset asiat voivat helposti jäädä huomaamatta kiireen keskellä.

Aloitin jälleen kirjoittamaan muistiin pieniä arjen iloja, mutta kesken kaiken kirjoitus lähtikin kulkemaan täysin toisenlaiseen suuntaan. Kirjoitushetken aikana päädyinkin miettimään asioita, joista olen kiitollinen.

Merkintöjä kiitollisuuspäiväkirjaan

Laitoin tällä kertaa arjen pienet ilot syrjään odottamaan parempaa aikaa ja keskityin sen sijaan kiitollisuuteen. Olen kuullut, että jotkut ihmiset pitävät omaa kiitollisuuspäiväkirjaa, johon merkitään joka päivä ylös erilaisia asioita, joista kirjoittaja on ollut kiitollinen. Kiitollisuuspäiväkirjaa voi kirjoittaa joko heti ensimmäiseksi aamulla tai päivän päätteeksi illalla. 

Pidän päiväkirjan kirjoittamisesta ilta-aikaan, kun päivän kiireet ovat takana. Illalla saan rauhoittaa itselleni oman pienen hetken teekupillisen, tai näin talviaikaan kaakaokupillisen ääreen. Kirjoittaminen rauhoittaa ja tyhjentää mielen siellä poukkoilevista ajatuksista.

Halusin kokeilla, voisiko kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen sopia minulle. 

Kaivoin kaappini kätköistä esiin käyttämättömän vihkon, johon kirjoitin yhden viikon ajalta ylös asioita, joista olen kiitollinen. Ennen päiväkirjan kirjoittamista tein päätöksen, että yhden asian sijaan kirjoitan ylös kolme asiaa. 

Raotetaan päiväkirjaa ja kurkistetaan, millaisista asioista tunsin viikon aikana kiitollisuutta.

Asioita, joista olen kiitollinen

Maanantai: 

• Työpaikka
• Työkaverit
• Lukuhetki kirjan parissa

Tiistai:

• Oma auto
• Katto pään päällä
• Sauna

Keskiviikko: 

• Kotiruoka
• Puhdas koti
• Puhtaat pyykit

Torstai:

• Lähikauppa
• Auringonpaiste
• Laskut maksettu

Perjantai:

• Alkava viikonloppu
• Hyvä musiikki
• Rauhallinen koti-ilta

Lauantai:

• Raitis ilma
• Pitkät yöunet
• Aamukahvi

Sunnuntai:

• Puhdas juomavesi suoraan hanasta
• Perhe
• Kissaystävä

Loppusanat

Tältä näyttivät yhden viikon ajalta kirjoittamani kiitollisuuspäiväkirjan merkinnät. Oli mukavaa kirjoittaa ylös pieniä, kiitollisuutta herättäneitä asioita, mutta yllätyin, kuinka haastavaa joinakin iltoina kiitollisuuden aiheiden keksiminen oli.

Kiitollisuuden aiheiden ei todellakaan tarvitse olla mitään maailman mullistavan suurta, vaan pienetkin asiat riittävät. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat listalla olevat raitis ilma, katto pään päällä, puhdas juomavesi ja kotiruoka. Näitä asioita voi helposti pitää itsestäänselvyytenä, mutta on hyvä muistaa, että maailmasta löytyy lukemattomasti ihmisiä, joilla ei näihin ole minkäänlaista mahdollisuutta. 

Kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamista oli hauskaa kokeilla, mutta tällä hetkellä tuntuu etten aio sitä joka päivä kirjoittaa. Saatan kylläkin aina silloin tällöin palata takaisin sen ääreen.

Oletko kirjoittanut kiitollisuuspäiväkirjaa?

Lämmin podcast- suositus: Sorvali & Stellan - päätapahtumia

Näyttelijäkonkareiden viihdyttävä podcast elämän päätapahtumista

Arvostan hyvää ja syvällistä keskustelua, joka tarjoaa uuden oppimisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia. 

Myönnän kuuntelevani podcasteja hyvin vähän, koska en ole niiden suuren tarjonnan joukosta onnistunut löytämään itselleni mieluista kuunneltavaa. En myöskään mielelläni podcastia kuunnellakseni ole valmis luomaan jälleen uutta käyttäjätiliä johonkin sovellukseen, joka pitää ladata erikseen johonkin laitteeseen. 

Talvilomalla ollessani satuin suureksi ilokseni löytämään podcastien kuuntelua tarjoavan palvelun, joka ei uutta käyttäjätiliä tai sovellusta vaadi. Tämä palvelu on meille kaikille suomalaisille tuttu Yle Areena.

Monipuolista kuunneltavaa Yle Areenassa

Etsiessäni Yle Areenasta uusia dokumentteja katsottavaksi, huomasin siellä oman osion podcasteille. Koska Yle Areenaan ei tarvitse erillistä käyttäjätunnusta ja se on käyttäjilleen maksuton, innostuin klikkailemaan itseni podcastien tarjonnan puolelle.

Yllätyin, kuinka valtava podcast tarjonta Yle Areenasta löytyi. Tarjolla on podcasteja politiikasta, maailmaa ravisuttavista uutisista, historiasta, tieteestä, true crimesta, lifestylesta sekä musiikista, näin muutamia mainitakseni. Jokaiselle löytyy jotakin kuunneltavaa!

Eipä ole aiemmin tullut mieleeni, että Ylen sivuilta voisi löytää podcasteja. Ja vieläpä ilmaiseksi! Mutta ei siitä sen enempää. Palataan takaisin tämän kirjoituksen tähteen eli talvilomalla löytämääni ja lämpimän kuuntelusuosituksen ansaitsemaan podcastiin. 

Kyseinen podcast on on nimeltään Sorvali & Stellan - päätapahtumia. Löysin sen Hauskaa seuraa- osastolta. 

Kaikki jaksot kuunneltavissa Yle Areenassa

Olen viihtynyt ja nauranut Miitta Sorvalin ja Sanna Stellanin tähdittämän Rakkaat lapset- sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden parissa, joten tuttujen naisnäyttelijöiden kaveripodcast elämän kokemuksista, arjen absurdeista tilanteista sekä elämän suurista kysymyksistä herättivät välittömästi mielenkiintoni.

Laitoin ensimmäisen jakson kuulumaan taustalle ruoanlaiton seuraksi.

Sorvali & Stellan - päätapahtumia- podcastin kaikki kymmenen jaksoa on kuunneltavissa maksuttomasti Yle Areenasta. Pääset podcastiin suoraan tämän linkin kautta. 

Sorvalin ja Stellanin tähdittämää Rakkaat lapset- sarjaa pääset seuraamaan Yle Areenasta tämän linkin kautta.

Kuuntelukokemus podcastin parissa

Jäin Sorvalin ja Stellanin podcastiin kerralla koukkuun. Kuuntelin kaikki kymmenen jaksoa viikon mittaisen talvilomani aikana, eli yksi tai kaksi jaksoa päivässä. Podcast piti minulle seuraa ruoanlaiton, kahvinkeiton sekä kahvikupillisesta nauttimisen ajan.

Jaksot olivat sopivan pitkiä ja ne kestivät kukin noin 30 - 40 min. Kaikissa jaksoissa oli runsaasti syvällistä ja hyvänhenkistä keskustelua muun muassa näiden kahden näyttelijän lapsuudesta, elämästä, häpeästä, rahankäytöstä, matkustamisesta ja kuolemasta. Siis aivan kaikesta, mitä ihmisen elämässä voi vain tapahtua.

Päällimmäisenä mieleeni podcastista jäi heidän loistavat keskustelutaitonsa. Juttua riitti koko ajan eikä vaivaannuttavia hiljaisia hetkiä päässyt syntymään. Puhuja sai kertoa oman tarinansa rauhassa ja kuuntelija kuunteli sujuvasti vieressä, tarttuen ja kommentoiden kerrottua tarinaa uudesta, oivaltavasta näkökulmasta. Vaikeitakaan keskustelunaiheita ei arasteltu yhtään ja mukaan mahtui myös naurunpyrskähdyksiä. 

Ihailen Sorvalin ja Stellanin kykyä puhua selkeästi ja artikuloida itseään, sekä tuoda omia ajatuksiaan esille ilman sen suurempaa häpeän pelkoa. Tässä on taito, jonka todellakin haluaisin oppia!

Loppusanat

Sorvali & Stellan - päätapahtumia- podcastia kuunnellessa näiden kahden naisnäyttelijän läheinen ystävyys oikein huokuu sanottujen sanojen rivien välistä. Molemmat arvostavat toisiaan ja voivat puhua keskenään ihan mistä vain. 

Uskoisin, että oman podcastin lisäksi Sorvalilla ja Stellanilla olisi vielä paljon mielenkiintoista kerrottavaa omaelämäkerran muodossa. Jos he joskus omilla tahoillaan kirjan päätyvät kirjoittamaan, aion ehdottomasti olla ensimmäisenä varaamassa kirjaa itselleni luettavaksi.

Annan Sorvali & Stellan - päätapahtumia- podcastille oikein lämpimän kuuntelusuosituksen.

Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni - Kuinka ymmärtää muita ja itseään

Tällä kirjalla on kieltämättä vangitseva otsikko.

Thomas Erikson on kirjoittanut Idiootit ympärilläni - Kuinka ymmärtää muita ja itseään- nimisen kirjan ihmisten käyttäytymisestä. Kirjan tarkoituksena on auttaa lukijaa parantamaan omaa toimintaansa erilaisten ihmisten kanssa.

Mistä käyttäytyminen oikein kumpuaa? Miksi eri ihmiset ovat niin erilaisia? Sanopa se. Käyttäytymisessä on kaikessa lyhykäisyydessään kyse perimän ja olosuhteiden yhdistelmästä.

 

Kirjaansa Erikson on valinnut DISA- menetelmän. Sitä käytetään ympäri maailmaa ja se on käännetty 35 eri kielelle. Tässä menetelmässä ihmistyypit jaetaan neljään eri väriin; keltaiseen, punaiseen, vihreään ja siniseen. 

Erikson on kirjoittanut kattavat kuvaukset näistä neljästä eri ihmistyypistä ja pyrkii selittämään, miksi kukin ihmistyyppi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Kirjoittaja huomauttaa heti kirjan alussa, että esitettyihin väittämiin löytyy aina poikkeuksia.

Värit lyhyesti

Kokosin tähän erittäin tiivistetysti kirjassa esiteltyjen neljän eri värin käyttäytymismallit. Katso, löydätkö näistä tiivistelmistä itseäsi kuvaavan värin.

Keltainen - Kupliva ja iloinen persoona, joka osaa jutella kenen kanssa vain. Keltaiset ovat luonteeltaan optimistisia ekstroverttejä sekä aurinkoisia ihmisiä, jotka puhuvat ja nauravat paljon. Heillä riittää loputtomasti energiaa.

Punainen - Punaisella persoonalla varustettu henkilö kiihtyy riitatilanteissa nopeasti nollasta sataan. Hänellä on kova puheääni ja hän sanoo asiat suoraan kiertelemättä tai kaunistelematta. Punainen käyttäytymismalli on kilpailuhenkinen ja saa kilpailun aikaiseksi mistä vain. Kuten keltaisilla myös punaisilla on loputtomasti energiaa.

Vihreä - Kaikista yleisin käyttäytymismalli ja yksinkertaisesti sanottuna kaikkien muiden värien keskiarvo. Vihreä ottaa asiat rauhallisesti ja pyrkii viemään asioita eteenpäin tavalla, joka tuntuu hänestä oikeudenmukaiselta. Hän antaa ihmisten olla oma itsensä, hän ei vaadi liikoja eikä hän riitele turhasta. Hän on ystävällisyyden perikuva.

Sininen - Tämä käyttäytymismalli on hiljainen introvertti, joka ei pidä paljon melua itsestään, mutta taka-alalla hän tarkkailee ja analysoi kaikkea ympärillään. Sininen on äärimmäisen varovainen ja turvallisuushaluinen. Hän ei ota riskiä vaan miettii vielä kerran ennen päätöstään. Tavarat ovat sinisen henkilön jäljiltä aina oikeilla paikoillaan järjestyksessä.

Ajatuksia luetusta kirjasta

Meitä ihmisiä on maailmassa monenlaisia. Minusta on mielenkiintoista seurata ihmisten toimintaa ja pohdiskella heidän käyttäytymistään. Miksi joku toimii niin kuin toimii? Miksi joku saa helposti keskustelun aikaiseksi ja toinen ei saa millään suunvuoroa? Miksi riitatilanteissa toinen kiihtyy ja toinen pysyy viileän rauhallisena? Tämä kirja antoi itselleni vastauksia pohdiskelemiini kysymyksiin.

Minusta oli todella hyödyllistä lukea Eriksonin elämästä konkreettisia esimerkkejä eri värien käyttäytymismalleista. Kirjaa lukiessani yritin lokeroida näihin neljään eri väriin itseni lisäksi ympärilläni olevia ihmisiä, sekä oman työpaikkani ja perheeni jäseniä.

Thomas Eriksonin kirja Idiootit ympärilläni - Kuinka ymmärtää muita ja itseään oli viihdyttävää luettavaa. Sain tästä kirjasta paljon irti ja koen, että ymmärrykseni erilaisia ihmisiä kohtaan parani entisestään. 

Talviaamun pienet siivekkäät ruokailijat

Lintulaudan vilkasta elämää

Yön aikana on satanut lunta. 

Avaan aamuvarhaisella takaoven ja astun ovesta ulos pidellen toisessa kädessäni lumilapiota ja toisessa linnunsiemenpussia. Lapioin tieni yöllä sataneen lumen läpi takapihalla odottavan tyhjän lintulaudan luo.

Täytän tyhjentyneen ruokinta-astian linnunsiemenillä ja ripustan sen vieressä olevan tiheäoksaisen pensaan sisälle muutaman talipallon valmiiksi odottamaan nälkäisten pikkulintujen heräämistä. 

Palaan takaisin sisälle lämpimään ja keitän itselleni aamukahvit.

Tuoreesta kahvikupillisesta nauttiessani katselen ikkunasta ulos aamun valkenemista ja uuteen päivään heränneiden pikkulintujen touhuja. Lintulaudalla käy tasainen kuhina pikkulintujen käydessä vuorotellen hakemassa itselleen siemenen ja lennähtäessä takaisin lintulaudan vieressä olevan kuusen oksille nauttimaan ateriaansa. 

Parvi pikkuvarpusia hyppelehtii lintulaudan alla nokkimassa pudonneita siemeniä, joita vihervarpuset heittelevät lintulaudalta tasaiseen tahtiin alas. Talitiainen on löytänyt pensaaseen ripustamani talipallon ja roikkuu siinä melkein ylösalaisin. 

Pieni riitakin näyttää siivekkäiden ruokailijoiden keskuudessa syntyvän. 

Suuri vihervarpunen heiluttaa siipiään ja aukoo nokkaansa sinitiaiselle, joka yrittää noukkia siemenen vihervarpusen vierestä syvemmältä lintulaudan uumenista. 

"Tämä paikka on varattu!", se tuntuu varoittavan itseään pienempää lintua.

Yhtäkkiä kuuluu kahahdus, kun kaikki ruokailijat lennähtävät tiehensä. Syy pikaiselle paolle on oravan ilmestyminen lintulaudan alle. Se on havainnut helpon aterian.

Orava kiipeää ketterästi lintulaudan puista runkoa ylös ja asettuu istumaan sen päälle. Sulavasti kehoaan taivuttaen se noukkii itselleen siemeniä mutustettavaksi. Pikkulinnut eivät pääse lintulaudan luo oravan valloittaessa sen kokonaan itselleen.

Kissa on huomannut oravan ruokapuuhissa ja saapuu viereeni katsomaan ikkunasta ulos oravan touhuja. Häntä viuhtoen se tuijottaa tiiviisti lintulaudalle. Sillä on mielessä mehevä oravapaistos.

Tällä kertaa mehevä oravapaistos jää vain kissan haaveeksi. Orava saa syötyä mahansa täyteen ja poistuu lintulaudalta lumen pintaa pitkin hyppien.

Pienet ruokailijat pääsevät jälleen jatkamaan ateriointiaan.