Värit taivasta vasten
Kuljen hiekkatiellä keskellä kahta suurta peltoa. Sää on jo viilentynyt ja ilmassa on aistittavissa lähestyvän sateen tuntua.
Pian taivaalta alkaa tipahdella pieniä pisaroita, jotka muuttavat olomuotoaan tihkusateeksi. Sade tuntuu jäätävälle, mutta kestää onneksi vain hetken aikaa.
Ohimenneen kuuron jälkeen aurinko tulee taas näkyviin pilvien takaa ja loistaa säteitään juuri sateesta kastuneeseen maisemaan. Pienet pisarat kimaltelevat auringon paisteessa. Peltomaisemaa katsellen jatkan matkaani.
Hetken aikaa kuljettuani nostan ajatuksissani katseeni taivaalle. Silloin huomaan sen; sateenkaari. Ei kirkas, mutta kuitenkin havaittavissa nyt jo sinisen kirkkaalla taivaalla. Vain punaisen ja keltaisen värit näkyvät selvästi taivasta vasten.
Sateenkaari näyttää päättyvän edessäni näkyvään metsään. Sanotaan, että sateenkaaren päässä odottaa aarre. Kulkiessani mietin, mistä moinen ajatus on mahtanut saada alkunsa. Jos kulkisin edessäni näkyvään metsään ja löytäisin sateenkaaren pään, odottaisiko siellä todellakin arkullinen kultaa?
Hymyilen ja jatkan kulkuani.
Ehkä aarre itsessään on taivaalla näkyvä sateenkaari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti