Tämän talven liukulumikenkäilykausi on korkattu käyntiin! Runsaiden lumisateiden jälkeen pelloille ja metsiin on kertynyt tarpeeksi lunta, jotta hiihtäminen luonnon helmassa onnistuu. En pidä hiihtämisestä valmiiksi tehdyillä laduilla, jotka ovat täynnä muitakin hiihtäjiä, vaan veri vetää luonnon helmaan omaan rauhaan.
Lumisateiden väistyttyä sää oli otollinen iltapäivän hiihtoretkelle.
Hain varastosta sauvat ja vaihdoin niihin kesän sauvakävelylenkkien jäljiltä jääneet kumitupit luonnossa hiihtämiseen sopiviin hiihtosompiin. Nostin liukulumikengät esiin ja tarkastin, että ne ovat käyttökunnossa. Käyttämäni liukulumikengät ja sauvat ovat edullisempaa mallia ja merkiltään Haghus. Tällaiselle harrastelijahiihtäjälle ne ovat olleet oikein kätevät ja palvelleet käyttäjäänsä moitteettomasti.
Puin hiihtovaatteet päälle ja pakkasin tavarat autoon. Sitten vain matkaan!
Päästyäni hiihtämiseen sopivalle pellolle, sujautin kengät liukulumikenkiin. Pidän siitä ettei liukulumikenkäilyä varten tarvitse ostaa erillisiä monoja, koska liukulumikenkien soljet voi säätää omiin talvikenkiin sopiviksi. Ne ovat helpot pukea jalkaan ja ottaa käytön jälkeen pois.
 |
| Valmiina hiihtoretkelle! |
Hiihtoretken aloittaessani sää oli aurinkoinen ja pakkastakin vain -9 astetta. Pellolla käyvä viima tosin teki säästä kylmemmän tuntuisen. En antanut viiman haitata menoa, koska hiihtäessä tulee lämmin.
En ehtinyt hiihtää kovinkaan kauas lähtöpaikastani, kun huomasin hangella ilveksen jäljet. Se oli kulkenut pellon reunaa myöten ja kaivanut kuopan. Ihmettelin edessäni näkyvää kuoppaa ja arvelin ilveksen kaivaneen sieltä esiin piilottamansa ruoan.
Jatkoin matkaani ja pian totesin arveluni osuneen oikeaan. Edessäni hangella pötkötti puoliksi syödyn jäniksen raato. Raadon ympärillä oli ilveksen jälkiä, jotka olivat tulossa poispäin kaivetun kuopan luota. Olin tekemästäni löydöstä innoissani, koska en ole aiemmin tehnyt havaintoja ilveksen jäljistä, saati nähnyt sen saaliin jäämiä.
Jätin jäniksen raadon ja ilveksen jäljet taakseni. Hiihtelin pellolla rauhalliseen tahtiin metsän reunaa myötäillen ja auringon paisteesta sekä talvisesta maisemasta nauttien. Hymy nousi väkisin huulille ja toistelin mielessäni, kuinka luonnossa hiihtäminen on vain parasta mahdollista talviliikuntaa.
 |
| Itse tehtyä latua pitkin on mukavaa hiihtää takaisin. |
Iltapäivän edetessä aurinko painui taivaalle kertyvien pilvien taakse piiloon. Lunta alkoi hiljakseltaan sataa maahan ja sen myötä päivä hämärtyä. Päätin, että nyt on hyvä hetki palata takaisin kotiin.
Talven ensimmäinen hiihtoretki oli todella onnistunut ja liukulumikenkien jalasta riisumisen jälkeen mieleni teki lähteä saman tien uudestaan hiihtämään. Talvea on onneksi vielä reilusti edessäpäin, joten uskon pääseväni pukemaan liukulumikengät varsin pian takaisin jalkaan.
Tämän julkaisun myötä toivotan talviliikunnan riemua ja rauhallista joulua blogin lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti