Talvet eivät ole koskaan toistensa kaltaisia

Tulipalopakkasesta vesisateeseen

Katselen televisiosta tulevien päivien sääennustetta. Elämme tammikuuta, mutta meteorologi kertoo lämpötilojen nousevan plussan puolelle ja lännestä saapuvan lumisateen muuttuvan Suomen päällä edetessään vesisateeksi. Suomen kartta hehkuu keltaisen ja sinisen väreissä myötäillen meteorologin sanoja, ja näin vahvistaen ennusteen paikkansa pitävyyden.

Meteorologi jatkaa ennustetta, mutta olen vaipunut syvälle omiin ajatuksiini. Loppuviikon ennuste kuuluu lempeästi taustalla, mutta en kuule niistä sanaakaan. Ajatuksissani olen viime vuoden tammi-, helmikuussa. Muistelen, kuinka kylmää viime talvena oli. 

Kaikista kylmimpänä päivänä elohopea laski -38 asteeseen. En ole eläessäni kokenut yhtä kylmää päivää. 

Vietettyäni työpäivän ulkona noin kovassa pakkasessa, olin aivan jäässä päästessäni viimein sisälle patterin ääreen lämmittelemään. Nostin varpaat patterin päälle, jotta ne alkaisivat sulaa kohmeesta. Sylissäni pitelin kupillista kuumaa teetä, jota siemailin, jotta lämpenisin sisältäpäin. 

Kotiin päästyäni napsautin saunan päälle ja menin kuumiin löylyihin sulattelemaan itseäni syväjäästä. Kylmyys oli tosin ehtinyt päivän aikana mennä niin syvälle luihin ja ytimiin etten meinannut lämmetä saunan kuumuudessa. Iho tuntui koko ajan kylmältä. No, lämpenin kuitenkin lopulta. Se vain otti oman aikansa.

Nyt sääennustetta katsoessani en voi kuin ihmetellä, kuinka erilaisia talvet voivat keskenään olla. Yhtenä talvena hytistään kovassa tulipalopakkasessa ja seuraavana ihmetellään vesisadetta sekä plussa-asteita. Yhtenä talvena tulee taivaan täydeltä lunta ja seuraavana tuntuu, että maa jää kokonaan mustaksi.

Tänä vuonna lumisateita on tullut reippaasti, joten lämpenemisen myötä lumen peitossa olleet tiet tulevat muuttumaan peilijäätiköksi. Toivon ettei autoilijoilla ole mihinkään kiire, jotta onnettomuuksia ei sattuisi. Toivon myös, että jalankulkijat pysyisivät pystyssä liukkailla jalkakäytävillä.

Itse kokeilin jo pari kertaa, mille liukastuminen peilijäällä olevalla pihatiellä tuntuu. Onnekseni säilyin molemmilla kerroilla ehjin nahoin. 

*koputtaa puuta, että säilyy jatkossakin*

Olkaa varovaisia.

Esittelyssä tammikuun kirjastolainat

Vuoden ensimmäinen kirjastovierailu on takanapäin ja halusin sen kunniaksi kirjoittaa koonnin kirjoista, jotka tällä kertaa otin itselleni luettavaksi. Mukaani kirjastosta lähti neljä täysin erilaista kirjaa, joista yhtä jouduin piilottelemaan muiden kirjastossa vierailevien ihmisten katseilta suojassa. 

Tervetuloa lukemaan vuoden ensimmäistä kirjoitusta kirjastolainoista!

Pikaesittelyssä tammikuun kirjastolainat

1. Hobitti eli sinne ja takaisin / J.R.R. Tolkien

Kerroinkin jo aiemmassa kirjoituksessani, että Hobitti on osa tämän vuoden lukutavoitettani. Kirjastoon mennessäni olin päättänyt jo etukäteen, että Hobitti saa kunnian olla vuoden ensimmäinen lukemani kirja. 

Jouduin etsimään kirjaa hetken aikaa ja luulinkin sen olevan jo jollain toisella lainassa, kunnes löysin sen suureksi ilokseni lasten- ja nuorten osaston puolelta. Otin kirjan käsiini ja ihastuin saman tien sen kansikuvaan. 

En malttanut olla tutkimatta kirjan sisältöä etukäteen ennen lukemista, joten selasin hieman sen sivuja. Olin iloisesti yllättynyt, kun huomasin kirjan sisältävän Tolkienin omia kuvituksia ja kartan Keski-Maasta. Kartta tulee varmasti auttamaan hahmottamaan Bilbo Reppulin ja kolmentoista kääpiön matkaa kohti Yksinäistä vuorta.

Hobitti lähti mukaani sen kummempia miettimättä. 

2. Jänis maailman myyteissä ja tarinoissa / Marjut Hjelt

Poistuessani lasten- ja nuorten osastolta luulin nähneeni näkyjä, kun huomasin silmäkulmastani jäniksen tuijottavan minua kirjahyllyn kätköistä. Käännyin ympäri ja toden totta, kirjahyllyyn esille asetellun kirjan kansikuvassa oli jänis! Ja kuinka kaunis kansikuva olikaan... Tunsin välitöntä vetoa sitä kohtaan.

Tartuin kirjaan ja hypistelin sitä käsissäni. Mietin uskaltaisinko minä, aikuinen ihminen, ottaa lasten kirjan luettavaksi. Vilkuilin ympärilleni ja totesin osaston olevan tyhjä muista ihmisistä. Nappasin kirjan kainalooni, kipitin lainausautomaatille ja sujautin kirjan reppuni suojiin muiden kirjastossa vierailevien ihmisten katseilta piiloon.

3. Harold Fryn odottamaton toivioretki / Rachel Joyce

Halusin Hobitin ja Jäniksen lisäksi lainata jotain muutakin luettavaa, koska talviloma kolkuttelee melkein oven takana ja minulla tulee olemaan loputtomasti aikaa lukemiselle. Siispä menin aikuisten osastolle tutkimaan kaunokirjallisuuden tarjontaa ja aloin silmäillä kirjojen selkämyksiä yksi kerrallaan. Mielessäni ei ollut mitään tiettyä kirjaa, jonka haluaisin lainata. 

Nähdessäni Rachel Joycen kirjan sen nimi herätti huomioni. Otin kirjan käteeni ja ihastuin sen kansikuvaan. Sitten luin takakannen kuvauksen, selasin muutamia sivuja ja tutkin kirjassa olevaa karttaa. Olin myyty. 

Odotan innolla, millainen tarina kirjan sivuilta paljastuu.

4. Antologia: Haiku - runoja joka tunnelmaan

Tehdessäni lähtöä kirjastosta huomasin uuden hyllyn, johon oli koottu lyhyitä tarinoita ja pieniä, ohuita kirjoja. Tutkin uutta hyllyä ja hypistelin useita kirjoja käsissäni kunnes silmiini sattui Haiku- kirjan kansikuva. 

Pidän japanilaisista runoista, joten tämä kirja oli tehty kuin juuri minua varten! Luin hyllyn edessä muutaman haikun ja päätin ottaa vielä tämän kirjan mukaani kotona rauhassa luettavaksi.

Loppusanat

Tältä näytti vuoden ensimmäiseltä kirjastovierailulta lainaamieni kirjojen saldo. Kirjastossa vierailu on aina mukavaa puuhaa ja tällä kertaa se oli erityisen palkitsevaa, kun mukaani lähti niin monipuolista luettavaa.

Kuluvalle vuodelle asettamani lukutavoite saa hienon aloituksen J.R.R. Tolkienin kirjoittaman Hobitin parissa. Suunnitelmissani on sen jälkeen lukea kaikki Taru Sormusten herrasta- kirjat, jotta koko tarina kulkee aikajärjestyksessä aina Hobitin tapahtumista Taru Sormusten herrasta- trilogian loppuun asti.

Minkä kirjan aiot lukea tänä vuonna ensimmäisenä?

Kabuki- näytelmä Kiotossa jäi ikuisesti sydämeeni

Suurimpia haaveitani elämässä ovat olleet kirsikankukkien kukinnan näkeminen ja kabuki- näytelmän katsominen Japanissa. En olisi ikinä uskonut näiden kahden haaveen voivan toteutua, mutta elämä osaa yllättää positiivisesti. Nämä molemmat suuret haaveet ovat sittemmin käyneet toteen.

Vuoden 2023 elokuussa matkustin ensimmäiselle itsenäiselle matkalleni ulkomaille. Kohteeksi valikoitui jo tutuksi tullut Japani, tarkemmin sanottuna Kioto. Pääsin matkallani katsomaan Minamiza- teatterissa kabuki- näytelmän nimeltä Kaidan Botan Dōrō, eli vapaasti suomennettuna kummitusnäytelmä Pionilyhty.

Muistoissa kabuki- näytelmä

Lipun ostaminen

Ennen matkaa ostin lipun näytökseen netin kautta kabukin viralliselta nettisivulta. Kabuki- teattereiden katsomot on tyypillisesti rakennettu useampaan eri kerrokseen katsomon kolmea seinustaa kiertäen. Kalleimmat, ja näin ollen parhaimmat paikat, ovat katsomon alimmassa kerroksessa. Halvimmat liput ovat myynnissä katsomon ylimpään kerrokseen.

Olin jo etukäteen päättänyt, että varaan paikan alimmasta kerroksesta. Kabuki- näytelmän katsominen tuntui ainutkertaiselta tilaisuudelta, johon mielellään voi käyttää enemmän rahaa.

Menin lippuostoksille nettiin noin neljä tuntia virallisen lipunmyynnin aloittamisen jälkeen ja yllätyin, kuinka täyteen varattu teatteri jo tässä vaiheessa oli. Japanin elävän kansallisaarteen ja suosituimman onnagata- näyttelijän, Bandō Tamasaburō V:n, esiintyminen Kiotossa oli saanut japanilaiset teatteriharrastajat hyvissä ajoin lippuostoksille. Onnekseni sain varattua paikan katsomon alimmasta kerroksesta varsin läheltä päälavaa.

Tekemästäni ostoksesta sain kuitin ja varausvahvistuksen ilmoittamaani sähköpostiin. Lipun varaamaani näytökseen kävin hakemassa henkilökohtaisesti Minamiza- teatterin lipunmyynnistä varatun näytöksen esityspäivänä. Kaikki sujui moitteettomasti ja sain tiskiltä sähköpostiin tullutta varausvahvistusta näyttämällä paperisen sisäänpääsylipun sekä näytelmän julisteen. Ystävällinen lipunmyyjä tiskillä neuvoi minua saapumaan teatterille noin puolitoista tuntia ennen esityksen alkua.

Kuva kirjan sivuilta: Minamiza- teatteri.

Minamiza- teatterin historiaa

Minamiza- teatteri on rakennettu Kiotoon Kamo- joen varteen kabuki- teatterin synnyinsijoille. Sanotaan, että kabuki sai alkunsa Edo- kaudella vuonna 1603, kun Izumo no Okuni- niminen nainen aloitti kabuki odori- nimisten tanssien esittämisen Kiotossa, kuivuneen Kamo- joen penkereellä. Kamo- joen vartta kävellessäni huomasin Izumo no Okunin muistoksi pystytetyn patsaan, joka sijaitsee aivan Minamiza- teatterin vieressä.

Minamiza- teatteri on perustettu vuonna 1610 ja nykyinen rakennus on rakennettu vuonna 1929. Katsomopaikkoja siellä on yhteensä 1086.

Vuonna 1991 teatterin sisustus koki muodonmuutoksen, kun sen lavastus ja tekniikka muutettiin nykyaikaiseksi. Teatterin ulkomuoto päätettiin muutoksista huolimatta pitää historiallisen näköisenä.

Tämän jälkeen Minamiza- teatteri on kokenut vielä laajan remontin, jossa siitä tehtiin kestävä maanjäristyksiä vastaan. Remontin jälkeen uudistettu teatteri avasi ovensa uudelleen vuonna 2018.

Tunnelmia kabuki- näytelmästä

Menin lipunmyynnistä saamieni ohjeiden mukaan puolitoista tuntia ennen näytöksen alkua teatteriin. Näytettyäni lipun sisäänkäynnillä, kävin tutkimassa teatterissa myynnissä olevien muistoesineiden tarjontaa. Mukaani lähti pari postikorttia ja teatterissa myynnissä ollut, Kaidan Botan Dōrō- näytelmästä kertova kirja. Tässä julkaisussa olevat kuvat olen ottanut kyseisen kirjan sivuilta, pois lukien näytelmän julisteen kuva, jonka sain lipunmyynnistä.

Ostosten jälkeen menin hyvissä ajoin istumaan omalle paikalleni ihastelemaan katsomon sisustusta. Penkit olivat ruusunpunaiset ja katossa oli koristeellisia kultaisia lamppuja, jotka loivat katsomoon lämmintä valoa. Lavan eteen oli vedetty punainen, kultaisilla kuvioilla koristeltu, kaunis esirippu.

Ennen näytöksen alkua teatterin työntekijät muistuttivat katsojia sulkemaan puhelimensa ja olemaan pitämättä ääntä näytöksen aikana. Katsomon seinällä oleva suuri kello ja terävät puupalikoiden napsahdukset kertoivat näytelmän alkavan.

Kuva kirjan sivuilta:
Katsomo ja yleisön keskellä kulkeva
hanamichi päälavalta katsottuna.

Kabuki- näyttelijät saivat lavalle astuessaan katsomosta raikuvat aplodit. Pystyin aistimaan, kuinka jännittävän odottava tunnelma purkautui Bandō Tamasaburō V:n astuessa lavalle. Imeydyin näytelmään ja pari tuntia meni huomaamatta ohi.

Kaidan Botan Dōrō oli kokonaisuudessaan viihdyttävä ja tunnelma ajoittain jännittävä. Olihan kyseessä kummitusnäytelmä. Kummituksista huolimatta sain myös nauraa sydämeni kyllyydestä, kun näytelmään oli ripoteltu mukaan pieniä huumorinkukkasia.

Olin lumoutunut näytelmästä, sen juonesta, näyttelijöiden meikeistä, puvuista, livenä kuultavasta taustamusiikista, rummutuksen luomasta jännityksen tunteesta sekä näyttelijöiden melodisesta äänenkäytöstä. Kielimuuri ei osoittautunut minkäänlaiseksi esteeksi vaan näytelmästä pystyi nauttimaan täysin rinnoin.

Olen erittäin kiitollinen, kun pääsin katsomaan kabuki- näytelmän ja vieläpä kabukin synnyinsijoilla Kiotossa. Vaalin tätä muistoa ikuisesti sydämessäni ja toivon, että vielä joskus pääsisin katsomaan kabukia.

Kuva kirjan sivuilta:
Japanin elävä kansallisaarre,
Bandō Tamasaburō V

Loppusanat

Kabuki- teatteri on hyvin vanha, noin 400 vuotta sitten Japanissa perustettu teatteritaiteen muoto, joka on säilynyt miltei muuttumattomana nykyaikaan asti. Hurahdin kerralla kabukiin ja tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla sen kehitystä tulevien vuosien aikana. Haaveissa on käydä katsomassa vielä lisää kabuki- näytelmiä, jos sellaiseen vain tulee tilaisuus.

Lopuksi liitän tähän alle Youtubesta löytämäni Kaidan Botan Dōrōn trailerin. Katso tämä video, jos haluat tietää, miltä kabukin kummitusnäytelmä näyttää.

Kirjat, jotka haluan lukea vuonna 2025

Uusi vuosi, uudet lukutavoitteet 

Vuosi 2025 on jo hetken aikaa kulkenut eteenpäin. Olen huomannut kirjablogien kirjoittajien ja kirjagramin käyttäjien asettavan itselleen kuluvalle vuodelle uusia lukutavoitteita. Ne voivat koskea koko kuluvaa vuotta, yhtä kuukautta tai yhtä viikkoa. 

Mietin itsekin, kuinka hienoa olisi, jos asettaisin tämän vuoden lukutavoitteeksi saada luettua vaikka sata kirjaa ja saisin tuon tavoitteen saavutettua. Tiedän kuitenkin, että työkiireet voivat viedä aikaa pois lukemiselta enkä sen takia välttämättä pääse noin suureen tavoitteeseen. Epäonnistuminen vain harmittaisi ja liian suuren tavoitteen asettamisesta tulevat paineet veisivät ilon itse lukemisesta.

Päätin siis lähestyä lukutavoitteen asettamista toisesta näkökulmasta. 

Luettavien kirjojen kokonaismäärän sijaan päätin valita kirjoja, jotka todella haluaisin tämän vuoden aikana saada luettua ja asettaa niiden lukemisen lukutavoitteeksi. Tämä tavoite on paljon realistisempi ja helpompi saavuttaa ilman täydellistä epäonnistumista. 

Tavoite? Asetettu. Kirjat, jotka haluan lukea vuonna 2025? Valitsematta.

Olen vuosien varrella kerännyt puhelimeni muistiinpanoihin talteen potentiaalisten lukuehdokkaiden lukulistaa. Uutta luettavaa kaivatessani selaan lukulistaa läpi ja valitsen sieltä yksi kerrallaan kirjan luettavaksi. Lista tosin kasvaa nopeammin kuin saan siitä vedettyä luettuja kirjoja yli.

Kävin siis ajatuksella läpi puhelimen muistiinpanoihin kirjoitettua lukulistaa. Mitkä kirjat ovat olleet lukujonossa pitkään? Mitä kirjoja en ole vielä saanut käsiini? Mitkä listalla olevista kirjoista houkuttelevat eniten?

Valinta oli kieltämättä vaikea. Muistiinpanojen selailun jälkeen sain viimein valittua yhdeksän kaikista houkuttelevinta kirjaa. 

Ja ne kirjat ovat:

• Ennen kuin kahvi jäähtyy / Toshikazu Kawaguchi

• Ennen kuin salaisuus paljastuu / Toshikazu Kawaguchi

• Abroad in Japan / Chris Broad

• Vaaralliset naiset / Hope Adams

• Sydämen ääntä ei voi unohtaa / Jan-Philipp Sendker

• Hobitti eli sinne ja takaisin / J.R.R. Tolkien
• Taru Sormusten herrasta 1. Sormuksen ritarit / J.R.R. Tolkien
• Taru Sormusten herrasta 2. Kaksi Tornia / J.R.R. Tolkien
• Taru Sormusten herrasta 3. Kuninkaan Paluu / J.R.R. Tolkien

Kuten näet, asettamani lukutavoite on hyvin vaatimaton. Siitä huolimatta se on kuitenkin realistinen ja erittäin todennäköinen saavuttaa. Nähtäväksi jää, täyttyykö lukutavoite heti vuoden 2025 ensimmäisinä kuukausina vai meneekö tavoitteen saavuttaminen aivan joulukuun viimeisille päiville.

Kirjaston pitkien varausjonojen vuoksi joudun odottelemaan ainakin Toshikazu Kawaguchin kirjojen vapautumista. Ne ovat aivan käsittämättömän suosittuja lukijoiden keskuudessa. Kirjojen vapautumista odotellessani voin keskittyä lyhentämään pitkäksi venynyttä lukulistaa lukemalla muita listalla olevia kirjoja.

Näistä lukutavoite-listalla olevista kirjoista odotan tällä hetkellä kaikkein eniten J.R.R. Tolkienin kirjojen lukemista. Rakastan Peter Jacksonin ohjaamia Taru Sormusten herrasta- ja Hobitti- elokuvia, joten on jo aikakin, että elokuvien katsomisen lisäksi pääsen sukeltamaan Keski-Maahan Tolkienin kirjojen kautta.

Oletko asettanut itsellesi lukutavoitteita vuodelle 2025?

Joulukuu 2024 oli nihkeä lukukuukausi

Tein heti joulukuun alussa vierailun kirjastoon ja otin sieltä optimistisesti mukaani viisi kirjaa. Kirjat eivät olleet kovin paksuja, joten ajattelin ehtiväni lukea ne kaikki ennen lainausajan päättymistä. Lainaushetkellä en osannut aavistaa, että joulukuu olisi lukemisen suhteen todella nihkeä.

Luku-urakka alkoi hyvin, mutta saatuani toisen kirjan luettua loppuun alkoivat joulunajan kiireet. Yhtäkkiä aikaa lukemiselle ei enää ollutkaan.

Yritin kyllä aloittaa vielä kolmannen kirjan lukemisen, mutta en päässyt ollenkaan luku-urakan alkuun. Jouduin toteamaan, että kiireet painavat niin kovasti päälle, että lukeminen täytyy toistaiseksi jättää kokonaan taka-alalle. Raskain sydämin palautin kasan lukemattomia kirjoja takaisin kirjastoon.

Ehkä dramatisoin liiaksi kirjojen palauttamisesta heränneitä tunteita, mutta olin hyvin pettynyt, kun jokailtainen lukurutiini kirjan parissa rikkoutui. 

Mutta mitkä olivat ne kirjat, jotka ehdin lukea? Kirjoitin lyhyen koonnin niistä kahdesta kirjasta, jotka joulukuun alkupuolella sain luettua loppuun.

Joulukuun 2024 luetut kirjat

1. Katukatti Bob - Kissa joka muutti elämäni / James Bowen

Tämä kirja on ollut jo pitkään lukujonossani ja nyt oli koittanut aika, kun sen lukisin. Muistan nähneeni kirjan ulkomailla ollessani lentokentän kirjakaupassa ja hypistelleeni sitä käsissäni. Olin vähällä ostaa sen luettavaksi koneeseen, mutta päätin jättää sen viime tipassa kirjakauppaan.

Kirja unohtui mielestäni palatessani takaisin Suomeen, kunnes näin televisiosta Katukatti Bob- elokuvan. Se oli tehty kirjan pohjalta ja pidin siitä todella paljon. Lisäsin kirjan saman tien lukulistalleni, jonka uumeniin se jäi odottamaan parempia aikoja.

Joulukuussa tekemälläni kirjastovierailulla huomasin kirjan olevan vapaana, joten otin sen mukaani. Samalla huomasin, että James Bowen on kirjoittanut vielä lisäksi kolme Bobista kertovaa kirjaa. Nämä kirjat tarttuivat myös mukaani, mutta ne jäivät joulukuun kiireiden vuoksi lukematta. Odotan kyllä innolla, että saan ne uudestaan käsiini.

2. Shanghain tytöt / Lisa See

Samaisella kirjastovierailulla katseeni osui Lisa Seen kirjoittamaan Shanghain tytöt- nimiseen kirjaan. Tutkin sen takakantta, selasin muutamia sivuja ja totesin, että tämä kirja lähtee ehdottomasti mukaani. 

Kahden sisaruksen elämä Shanghaissa, pako Kiinasta Amerikkaan ja uuden elämän rakentaminen Chinatownin lavastekaupungissa herätti uteliaisuuteni ja halun saada tietää kirjasta lisää. 

Kirjan lainaushetkellä en ollut vielä tietoinen, että Shangahin tytöt on ollut kirjabloggaajien suosiossa. Kirjan lukemisen jälkeen olenkin selaillut suurella  mielenkiinnolla useita kirjablogeja ja käynyt lukemassa, millaisia esittelyjä ja arvioita siitä on kirjoitettu.

Loppusanat

Joulukuun kiireistä selvittyäni aikaa lukemiselle on jälleen löytynyt ja olenkin käynyt ahkerasti kirjastossa katsomassa vapaana olevien kirjojen tarjontaa. James Bowenin kirjat Bob- kissasta joutuvat kylläkin odottamaan lukuvuoroaan, kun aion ryhtyä toteuttamaan vuoden 2025 lukutavoitettani.

Hyviä kirjoja kannattaa onneksi odottaa, sillä lukukokemus palkitsee.

Saman tähtitaivaan alla

Pimeys on jo laskeutunut maan päälle, kun kävelen ulkona raikkaassa talvisäässä ja pysähdyn katselemaan taivaalla hohtavaa kuuta sekä sen seurana loistavia tähtiä. Taivasta katsellessani mieleeni hiipii muisto vuosien takaa.

On kolea loppusyksyn yö. Istumme yön pimeydessä kuutamoa ja kirkasta tähtitaivasta katsellen. Katsellessamme nostat sormesi osoittamaan edessämme loistavia tähtiä.

Nimeät yksi kerrallaan taivaalla loistavia yksilöitä. Kerrot eri tähtien muodostamien tähdistöjen nimiä. Osoitat niiden sijainnin edessämme levittäytyvällä, valtavalla taivaan tähtikartalla. 

Katselen taivasta. Mielessäni ihailen, kuinka voit muistaa nuo monimutkaiset kuviot ja löytää ne kaikkien noiden tuhansien loistavien pisteiden joukosta.

Ilta jatkuu yön pimeydessä kuun loistaessa taivaalla tähdet seuranaan.

 

Palaan muistoistani takaisin nykyhetkeen kuutamoa katselemaan. Uppoan syvälle omiin ajatuksiini ja mietin, missä mahdat olla nyt. Minne polkusi on sinut näiden vuosien aikana kuljettanut?

Taivaalla loistava kuu kuiskaa minulle vastauksen; 

"Missä ikinä ajatuksissasi oleva ihminen onkaan, tiedän, että hän jatkaa kulkuaan saman tähtitaivaan alla."

Ehkä tälläkin hetkellä katselemme samaa kuuta.

Mitä blogissa luettiin vuonna 2024?

Vuoden 2025 käynnistyttyä tutkin suurella mielenkiinnolla blogini kävijätilastoja kuluneen vuoden 2024 osalta. Minua kiinnosti tietää, kuinka monta kävijää noin puolen vuoden ikäisellä blogillani kuluneen vuoden aikana oli ja mitkä kirjoitukset ovat olleet lukijoiden suosiossa.

Ennen tilastoihin uppoutumista mielessäni oli muutamia kirjoituksia, jotka voisivat olla suosittujen kirjoitusten joukossa. Tilastot eivät kuitenkaan valehtele ja niitä tutkiessani sain arveluilleni vahvistuksen, mutta koin myös yllätyksiä.

Ajattelin, että olisi hauska paljastaa blogin eniten luetut kirjoitukset. Siispä pidemmittä puheitta, tervetuloa paljastuksen ääreen! 

Vuoden 2024 luetuimmat kirjoitukset top 3

1. Kirja vai äänikirja?

Vuoden 2024 luetuimmaksi kirjoitukseksi osoittautui tilastojen mukaan vertailuni kirjan ja äänikirjan hyvistä ja huonoista puolista. Tätä julkaisua kirjoittaessani osasin aavistella, että se saattaisi kiinnostaa lukijoita, mutta en osannut kirjoitushetkellä odottaa sen olevan vuoden päättyessä blogini luetuin kirjoitus.

Luettuani kirjoituksen uudestaan, totean sen olevan rehellinen vertailu kahden erilaisen lukutavan välillä, joka ei kuitenkaan arvota toista lukutapaa toista paremmaksi. Kirjoitus on kannustanut myös blogin lukijoita kertomaan kommenteissa, kumman lukutavan kokevat itselleen mieluisimmaksi.

Lue lisää: Kirja vai äänikirja?

2. Sugawara Takasuen tytär: Keisarinnan hovineidon päiväkirja

Tilastoja lukiessani olin ihmeissäni, kun näin kirjaesittelyn Keisarinnan hovineidon päiväkirjasta nousseen blogini toiseksi luetuimmaksi kirjoitukseksi. Luulin, että Ikigai- kirjan esittely olisi kolmen suosituimman kirjoituksen joukossa, mutta niin vain Keisarinnan hovineidon päiväkirja kiilasi siitä ohi.

Olen pohtinut syitä kirjoituksen suurelle suosiolle, koska en usko Heian- kauden Japanin olevan kovinkaan suuressa tietoisuudessa tai yleisen mielenkiinnon kohteena suomalaisten lukijoiden keskuudessa. 

Ehkä suuren suosion syynä on nimenomaan sana "päiväkirja". Ihminen on utelias otus, joka mielellään seuraa muiden puuhia. Ehkä sana päiväkirja herätti lukijoiden huomion ja halun saada tietää, mitä Sugawara Takasuen tytär on elämänsä aikana puuhaillut. Uskon, että päiväkirjan kirjoittajan tuntemattomaksi jäänyt nimi on myös lisännyt uteliaisuutta kirjan esittelyä kohtaan.

Lue lisää: Sugawara Takasuen tytär: Keisarinnan hovineidon päiväkirja

3. Esittelyssä marraskuun kirjastolainat

Luulin etteivät koonnit suuremmista kirjastolainoista olisi niinkään mielenkiintoista luettavaa, mutta sain yllätyksekseni olla väärässä. Marraskuun suuri pino kirjastosta lainatuista kirjoista on kiinnostanut lukijoita ja se näin ollen nousi luetuimpien kirjoitusten top 3:een. 

Suuren suosion syynä on varmasti se, että näissä pikaesittelyissä teen vain pienen pintaraapaisun lainatuista kirjoista. Yhteen kirjaan keskittyvän pidemmän ja syväluotaavamman kirjaesittelyn sijaan kirjoituksen lukija saa kerralla enemmän tietoa useammasta erilaisesta kirjasta. 

Pikaesittelyitä kirjastosta lainatuista kirjoista on hauskaa kirjoittaa, joten aion ehdottomasti  kirjoittaa niitä myös jatkossa.

Lue lisää: Esittelyssä marraskuun kirjastolainat

Loppusanat

Olipas hauskaa kurkistaa blogin tilastoihin ja tarkastella, mitä blogissa on vuonna 2024 luettu. Kuten jo alkutekstissä totesin, Kynä paperia vasten- blogi on vielä lapsen kengissä täytettyään noin puoli vuotta. Tästä huolimatta olen kiitollinen, että lukijoita blogissa riittää ja julkaisuihin on kirjoitettu kommentteja.

Kiitos, kun luet blogiani ja tavataan taas uusien kirjoitusten parissa myös vuonna 2025!